Björkön saaristo
Björkön saaristo sijaitsee Merenkurkun kapeimmassa
kohdassa. Tämän vuoksi alueella on ollut suuri merkitys
Merenkurkun kuljetusliikenteelle. Entisaikoina Björkön
asukkaat palkattiin usein kuljettamaan ihmisiä ja postia
Ruotsin ja Suomen välillä. Suurimmat saaret - Lappören,
Slåttskär ja Rönnskär - ovat olleet kyläläisille
tärkeitä laidun- ja heinäntekomaita ja tärkeitä
myös polttopuun saannin, kalastuksen ja metsästyksen
kannalta. Ihmisten toiminnasta löytyy yhä runsaasti
jälkiä, esimerkiksi vanhoja latoja, aidanrippeitä
ja kalastusmökkejä. Lampaita laidunnetaan yhä kesäsisin
Björkön Långgrundilla ja Slåttskärillä.
Perinteinen karjatalous on myös jättänyt
jälkensä luontoon. Suurilla saarilla on laajoja harvapuustoisia
koivumetsiä, jotka laidunnuksen ja harvennuksen ansiosta
ovat säilyneet avoimina. Laidunnuksen loputtua kuusi valloittaa
nopeasti koivumetsät muuttaen valoisat laidunmaat sekametsiksi,
jotka muuttuvat lopuksi hämäriksi kuusimetsiksi.
Koivumetsissä on runsaasti tuulenkaatoja ja onttoja
puita, joista monet kasvi- ja eläinlajit ovat riippuvaisia.
Tällaisissa koivumetsissä elää monia harvinaisia
sienilajia sekä hyönteisiä ja lintuja, muun muassa
valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos).
Se on uhanalaistunut Suomessa, koska täällä on
puute sopivista ravinto- ja pesäpaikoista.
Pienimuotoisesti vaihtelevan topografian takia alueella
on myös runsaasti erilaisia kosteikkoja. Täältä
löytyy fladoja ja kluuvijärviä, jotka kuroutuneet
eriasteisesti irti merestä, mutta myös lampia, soita
ja nevoja. Näiden vastakohtana siellä täällä
näkyy korkeita ja karuja kivikummeleita ja varvikkokankaita.
Merikotka (Haliaetus albicilla) pesii
alueella ja usein pääsee näkemään yhden
tai usemman merikotkan kiertelemässä yläilmoissa
saaria.
| 
