R�nnsk�r

R�nnsk�rin saaristossa veneilij�t kohtaavat ulkosaariston. Saaristo muodostuu lukuisista et��ll� toisistaan sijaitsevasta saarista ja luodoista, joista ainoastaan suurimmat ovat mets�isi�. Alue sijaitsee koivuvy�hykkeell�, jossa kuusia kasvaa ainoastaan pienin� kasvustoina. Pienempi� luotoja hallitsee nummimainen kasvillisuus. Rannat ovat kivikkoisia ja lohkareisia ja siell� t��ll� on my�s kallioita. Jotkut luodoista ovat suhteellisen korkeita, ja isommatkin veneet mahtuvat purjehtimaan syvimmiss� venev�yliss�.

Storsk�ret on R�nnsk�rin saarista suurin. Saaren l�nsirannalla on tarunhohteinen keskiaikainen hautapaikka sek� jatulintarha. It�isell� Storsk�rill� on useampi kalastajam�kki, jotka ovat suureksi osaksi vapaa-ajank�yt�ss�. Storsk�rin el�imist� on runsas ja kasvillisuus rehev��. T��ll� kasvaa monta mielenkiintoista kasvilajia, kuten syyl�juuri (Scrophularia nodosa), keto-orvokki (Viola tricolor), m�kikaura (Avenula pubescens), kivikkoalvejuuri (Dryopteris filis-mas) ja peltop�hk�m� (Stachys palustris). Runsas kasvillisuus johtuu siit�, ett� Storsk�r sijaitsee alueella, jossa kallioper� on diabaasia, joka on monelle kasville suotuisampi kuin graniitti tai gneissi. Kaksi uutta tulokasta alueen kasvilajistossa ovat isorantasappi (Centaurium littorale), joka kasvaa Berg� Gaddarnalla, ja rantaputki (Ligusticum scoticum), jota kasvaa muutamassa paikassa R�nnsk�rill�. R�nnsk�rin etel�puolella sijaitsevien Berg� Gaddarnan saarten ymp�rill� vedet ovat hyvin kivikkoisia ja vaikeakulkuisia. Alueella on runsas linnusto ja t��ll� pesii esimerkiksi merkitt�v� osa Suomen lapasotkista (Aythya marila).

Vierailessasi R�nnsk�rin saaristossa, nouset todenn�k�isesti maihin F�lisk�retill�. F�lisk�ret muodostaa puupookinsa ja entisen luotsiasemansa kanssa R�nnsk�rin "keskipisteen". Punainen puupooki on rakennettu vuonna 1784 ja se on Suomen vanhin s�ilynyt puupooki. Sittemmin alueelle on rakennettu monta rakennusta, mm. luotsim�kkej�, asuintaloja, leivintupa, puuvajoja, varastorakennuksia, tuulimylly, sep�n paja sek� useampi navetta. Rakennuksista osa on jo purettu.

Uusi luotsiasema valmistui vuonna 1966. Kun luotsitoiminta loppui vuonna 1983, merivartiosto otti rakennukset haltuunsa. Vuonna 1997 koko saari rakennuksineen siirtyi Mets�hallituksen omistukseen. Nyky��n vanhoja asuintaloja vuokrataan mm. venekerhoille ja sukellusseuroille. Luotsiasemaa on kunnostettu ja muutettu luontoasemaksi. Asemalla on y�pymistilaa noin 10 hengelle. Aiemmin valkoinen rakennus on vuorattu punaisilla laudoilla, jotta se sopisi paremmin ymp�rist��n. Rannassa oleva telakka on sekin kunnostettu ja siell� on nyt makuupaikkoja 8 hengelle, rantasauna ja n�yttelytila. N�it� tiloja voidaan varata suoraan Mets�hallitukselta erilaista opastettua toimintaa varten.

F�lisk�retin luonto on avoin. Ainoastaan kapea puustovy�hyke reunustaa saaren it�rantaa. Saaren pohjoisosa on varsin korkea ja kallioinen. L�nsirannalla on hienoja rantakallioita. Saari kapenee etel��n p�in ja muuttuu siell� kiviseksi nummeksi. Jos vierailet saarella kes�aikaan, on sinun pysytt�v� talojen l�heisyydess� sek� saaren pohjoisosan kallioilla. Saaren etel�osassa pesii paljon lintuja, jotka tarvitsevat kes�ll� pesim�rauhaa.