Skeppsvikin saaristo ja Ostnäshalvön
Ruotsin tyypillisin drumliinisaaristo löytyy Skeppsvikistä.
Drumliinit ovat pitkiä, matalia moreeniselänteitä,
jotka ovat muodostuneet viimeisen jääkauden aikana.
Skeppsvikin pienen kylän edustalla drumliinit sijaitsevat
jään liikesuuntaa seuraavina kuvioina matalan meren
ympäröiminä. Joissakin kohdissa on myös pieniä
päätemoreeneja (de Geer -moreeneja), jotka sijaitsevat
poikittain drumliinien päällä. Päätemoreenit
ovat hyvin tavallisia Björkön saaristossa. Skeppsvikin
mielenkiintoinen geologia näkyy parhaiten lennettäessä
alueen yli. Skeppsvikin saariston matalia ja kivikkoisia vesiä
on parasta tutkia kajakilla tai retkiluistimilla. Meri jäätyy
aina aikaisin täällä. Mikäli et ehdi mukaan
lyhyeen luistelusesonkiin, on hiihtäminenkin hyvä tapa
tutustua Skeppsvikin saaristoon. Retken voit aloittaa Skeppsvikin
kartanolta tai muutama kilometri etelämpänä sijaitsevalta
tieltä. Tien päässä on polku, joka johtaa
muutama sata metriä etelään Skeppsvikin niemimaan
kärkeen. Sieltä on hyvä näköala saariston
eteläosiin.
Bjuren on yksinäinen saari kaukana Skeppsvikin saaristossa.
Saarella kasvaa erittäin vanhaa havumetsää, joka
on pysynyt lähes koskemattomana. Kauniit somerikot ja kalliomaat
vallitsevat saaren itäpuolella. Muutama kilometri Bjurenistä
etelään sijaitsee Tavastudden, joka on merelle ja tuulelle
paljas niemi. Jos haluat päästä sinne silloin,
kun meri ei ole jäätynyt, on sinun käveltävä
5 km lohkareisia rantoja pitkin ilman minkäänlaista
opastusta. Mutta tämä hankala kävelymatka on todellakin
vaivan arvoinen. Taivas, nummimaat ja meri kohtaavat toisensa
Tavastuddenin niemellä. Lisäksi saat olla siellä
rauhassa. Talvella niemelle pääsee helpoiten jäätä
pitkin.
Skeppsvikin saaristosta koilliseen sijaitsee Ostnäshalvön.
Se on metsäinen niemimaa, josta tuli luonnonsuojelualue 1990-luvun
lopussa. Siellä on paljon pieniä soita ja lampia, joiden
läheisyydessä arka kaakkuri mielellään pesii.
Västerbottenin kaakkurikanta on suurimmillaan rannikon eteläosassa,
missä kaakkuri usein pesii pienissä, kalattomissa lammissa
muutaman kilometrin etäisyydeltä mereltä. Pesä
sijaitsee usein pienellä saarella lammen keskellä ja
aikuiset linnut ruokkivat poikasensa kalalla, jonka ne hakevat
merestä.
Muita lintulajeja, joita saat nähdä Skeppsvikin
saaristossa ovat kalasääski (Pandion
haliaetus), merikotka (Haliaetus albicilla),
pikkulokki (Larus minutus), punajalkaviklo
(Tringa totanus), karikukko (Arenaria
interpres) sekä meriharakka (Haematopus
ostralegus).
Skeppsvikin saaristosta löytyy monta mielenkiintoista
kasvilajia:
| Taikinamarja (Ribes alpinum) |
Ostögrundet |
Yksi Ruotsin pohjoisimmista esiintymistä |
| Pikkutakiainen (Arctium minus) |
Hästskäret |
Norrlannin ainut jäljellä oleva kasvupaikka |
| Hårginst, hernekasveihin kuuluva kasvi
(Genista pilosa) |
Vitögern |
Ainoa tunnettu kasvupaikka Norrlannissa |
| Nuokkukarhiainen (Carduus nutans) |
Skeppsvikin satamalaiturialue |
|
| Isomesikkä (Melilotus
altissimus) |
Skeppsvikin satamalaiturialue |
|
| Metsäapila (Trifolium medium) |
Skeppsvikin kanava |
|
| Suolasänkiö (Odontites litoralis) |
Skallvikögernistä itään
sijaitsevalla niemellä |
Läänin suurin suolasänkiökanta |
| Nelilehtivesikuusi (Hippuris tetraphylla)
|
Sladan-lahti |
Nykyään luultavasti hävinnyt
alueelta |
| Kourulumijäkälä
(Cetraria cucullata) |
Bjuren |
Bjuren Kasvaa yleensä tuntureilla sekä
Öölannin kalkkikivitasangoilla |
Skeppsvikin saariston itäosat, Bjurenin saari ja
osa Otsnäshalvönin niemimaasta muodostavat luonnonsuojelualueen.
|
