Bj�rk�n saaristo

Bj�rk�n saaristo sijaitsee Merenkurkun kapeimmassa kohdassa. T�m�n vuoksi alueella on ollut suuri merkitys Merenkurkun kuljetusliikenteelle. Entisaikoina Bj�rk�n asukkaat palkattiin usein kuljettamaan ihmisi� ja postia Ruotsin ja Suomen v�lill�. Suurimmat saaret - Lapp�ren, Sl�ttsk�r ja R�nnsk�r - ovat olleet kyl�l�isille t�rkeit� laidun- ja hein�ntekomaita ja t�rkeit� my�s polttopuun saannin, kalastuksen ja mets�styksen kannalta. Ihmisten toiminnasta l�ytyy yh� runsaasti j�lki�, esimerkiksi vanhoja latoja, aidanrippeit� ja kalastusm�kkej�. Lampaita laidunnetaan yh� kes�sisin Bj�rk�n L�nggrundilla ja Sl�ttsk�rill�.

Perinteinen karjatalous on my�s j�tt�nyt j�lkens� luontoon. Suurilla saarilla on laajoja harvapuustoisia koivumetsi�, jotka laidunnuksen ja harvennuksen ansiosta ovat s�ilyneet avoimina. Laidunnuksen loputtua kuusi valloittaa nopeasti koivumets�t muuttaen valoisat laidunmaat sekametsiksi, jotka muuttuvat lopuksi h�m�riksi kuusimetsiksi.

Koivumetsiss� on runsaasti tuulenkaatoja ja onttoja puita, joista monet kasvi- ja el�inlajit ovat riippuvaisia. T�llaisissa koivumetsiss� el�� monia harvinaisia sienilajia sek� hy�nteisi� ja lintuja, muun muassa valkoselk�tikka (Dendrocopos leucotos). Se on uhanalaistunut Suomessa, koska t��ll� on puute sopivista ravinto- ja pes�paikoista.

Pienimuotoisesti vaihtelevan topografian takia alueella on my�s runsaasti erilaisia kosteikkoja. T��lt� l�ytyy fladoja ja kluuvij�rvi�, jotka kuroutuneet eriasteisesti irti merest�, mutta my�s lampia, soita ja nevoja. N�iden vastakohtana siell� t��ll� n�kyy korkeita ja karuja kivikummeleita ja varvikkokankaita. Merikotka (Haliaetus albicilla) pesii alueella ja usein p��see n�kem��n yhden tai usemman merikotkan kiertelem�ss� yl�ilmoissa saaria.