Miten sinne pääsee? Kuvia Kuvaus

Björkön saaristo on hyvin monipuolinen. Sieltä löytyy niin sisäsaariston lehteviä lahdenpoukamia ja fladoja kuin niukkakasvuisia ulkoluotojakin. Pyöreät kumpumoreenit ja pyykkilautamaiset De Geer -moreenit antavat maisemalle omintakeisen leimansa. Joillakin saarilla ja luodoilla on yhä mahdollista nähdä perinteistä lammaslaidunnusta, joka ennen vanhaan oli yleistä kaikkialla saaristossa. Hyvä tapa tutustua alueen luontoon on vaeltaa Björkö-Paniken vaellusreittiä pitkin.

Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 172/MYY/02

Björkön saaristo

Björkön saaristo sijaitsee Merenkurkun kapeimmassa kohdassa. Tämän vuoksi alueella on ollut suuri merkitys Merenkurkun kuljetusliikenteelle. Entisaikoina Björkön asukkaat palkattiin usein kuljettamaan ihmisiä ja postia Ruotsin ja Suomen välillä. Suurimmat saaret - Lappören, Slåttskär ja Rönnskär - ovat olleet kyläläisille tärkeitä laidun- ja heinäntekomaita ja tärkeitä myös polttopuun saannin, kalastuksen ja metsästyksen kannalta. Ihmisten toiminnasta löytyy yhä runsaasti jälkiä, esimerkiksi vanhoja latoja, aidanrippeitä ja kalastusmökkejä. Lampaita laidunnetaan yhä kesäsisin Björkön Långgrundilla ja Slåttskärillä.

Perinteinen karjatalous on myös jättänyt jälkensä luontoon. Suurilla saarilla on laajoja harvapuustoisia koivumetsiä, jotka laidunnuksen ja harvennuksen ansiosta ovat säilyneet avoimina. Laidunnuksen loputtua kuusi valloittaa nopeasti koivumetsät muuttaen valoisat laidunmaat sekametsiksi, jotka muuttuvat lopuksi hämäriksi kuusimetsiksi.

Koivumetsissä on runsaasti tuulenkaatoja ja onttoja puita, joista monet kasvi- ja eläinlajit ovat riippuvaisia. Tällaisissa koivumetsissä elää monia harvinaisia sienilajia sekä hyönteisiä ja lintuja, muun muassa valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos). Se on uhanalaistunut Suomessa, koska täällä on puute sopivista ravinto- ja pesäpaikoista.

Pienimuotoisesti vaihtelevan topografian takia alueella on myös runsaasti erilaisia kosteikkoja. Täältä löytyy fladoja ja kluuvijärviä, jotka kuroutuneet eriasteisesti irti merestä, mutta myös lampia, soita ja nevoja. Näiden vastakohtana siellä täällä näkyy korkeita ja karuja kivikummeleita ja varvikkokankaita. Merikotka (Haliaetus albicilla) pesii alueella ja usein pääsee näkemään yhden tai usemman merikotkan kiertelemässä yläilmoissa saaria.

Kuva: Arto Hämäläinen
Kuva: Lise-Lotte Molander
Kuva: Lise-Lotte Molander
Svedjehamnin edustan De Geer -moreeneja, joita kutsutaan myös päätemoreeneiksi
Vaellusreitiltä löytyy opastustauluja, jotka kertovat alueen luonnosta ja kulttuurista
Riippusilta, kivinen maasto ja reitin pituus asettavat tiettyjä vaatimuksia vaeltajalle
     
Kuva: Lise-Lotte Molander
Kuva: Eero Murtomäki
Kuva: Jouko Riipinen
Monella saarella ja luodolla laidunnetaan kesäisin lampaita
Tyrni viihtyy aurinkoisilla ja paljailla rannoilla. Happamat, oranssit marjat sisältävät runsaasti C-vitamiinia.
Pienimuotoinen moreenimaisema ja maankohoaminen synnyttävät sarjan järviä, jotka ovat merestä kuroutumisen eri vaiheissa. Tämä edustava flada-kluuvijärvisarja sijaitsee Lappörenin saarella


Tekstit: Anders Enetjärn, Lise-Lotte Molander.
Käännös: Heidi Nyblom.
Layout & kuvitus: Päivi Anttila.
Www-tuotanto: Fredrik Smeds, Freddi Com Oy Ab.
Ylläpito ja päivitykset: [email protected]