Bonden
L�hestyess�si Bondenin saarta kauempaa et n�e
paljon muuta kuin et�isen, yksin�isen kallion kaukana
meress�. Kallion huippua koristaa majakka, mutta muuten se
on t�ysin paljas. Kun saavut l�hemm�ksi saarta,
n�kyviin tulee my�s ruokkien ainainen parvi saaren ymp�rill�.
Mutta vasta muutaman sadan metrin p��st� saaresta
huomaat, miten suuri m��r� lintuja saarta oikeastaan
kiert��. On uskomaton el�mys n�hd� l�helt�,
miten k�mpel�ilt� pakoon l�htev�t ruokit
(Alca torda) n�ytt�v�t.
Ensin vaikuttaa silt�, ett� ne t�rm��v�t
veneeseen, mutta seuraavassa hetkess� ne suhahtavatkin veneen
ohitse muutaman metrin et�isyydelt� ja jatkavat saaren
kiert�mist�.
Bonden ei eroa muista saarista pelk�st��n
lintujen runsauden takia. Se sijaitsee kaukana merell� ja
et��ll� muista saarista. Bondenin kallioper�
poikkeaa muusta Merenkurkussa. Se on nimitt�in rapakivigraniitista
johtuen t�ysin punainen. P��osa saaresta on paljasta
luotoa, joka muodostuu tasaisista kallioista, halkeamista ja jyrk�nteist�.
Ainoastaan saaren matalassa keskiosassa on suuri lohkarealue.
Saari tarjoaa paljon pesim�paikkoja ruokeille. Vanhemmat
ruokkivat poikasensa kalalla. Poikaset siirtyv�t omin jaloin
veden ��reen ja poistuvat saarelta uiden. Ne oppivat
lent�m��n vasta kaukana merell�.
Saaren kasvillisuus on hyvin v�h�ist�.
Kallionkoloissa kasvaa pieni� tuppaita variksenmarjaa (Empetrum
nigra), keltamaksaruohoa (Sedum acre),
ahosuolahein�� (Rumex acetosella)
ja punar�lli� (Agrostis capillaris).
Meriputkea (Angelica archangelica ssp. litoralis),
punaherukkaa (Ribes spicatum) ja ruokohelpe�
(Phalaris arundinacea) kasvaa my�s
harvakseltaan. Jokunen yksin�inen pihlaja kasvaa kallioiden
reunoilla.
Sin�, joka tulet Bondenin l�heisyyteen olet
luultavasti eniten kiinnostunut linnuista. Ruokit (Alca
torda) ja etel�nkiislat (Uria aalge)
hallitsevat koko saarta. Sarella pesii noin 2900 ruokkiparia.
Etel�nkiislojen m��r� on pienempi, noin 700
paria. Bonden on It�meren pohjoisin etel�nkiislan esiintymispaikka.
Lis�ksi saarella pesii muutama sata riskil�paria (Cepphus
grylle). Vuodesta 1994 l�htien my�s merimetso
(Phalacrocorax carbo) on pesinyt saarella.
Rannikon asukkaat ovat aiemmin ker�nneet Bondenilta
munia ja saarella onkin historiallisesti katsottuna ollut suuri
merkitys rannikon asukkaiden henkiinj��miselle. Linn�
kuvaili saaren ruokkikantaa jo 1700-luvulla Lapin matkansa yhteydess�.
Ruokkien m��r� on vaihdellut hyvin voimakkaasti
viime vuosisadanvaihteen 5000 parista 1940-luvun alun 15 pariskuntaan.
Munia ker�ttiin viel� 1930-luvulla ja se olikin t�rkein
syy, miksi Bonden haluttiin suojella. Vuonna 1937 saari suojeltiin
luonnonmuistomerkkin� ja se oli V�sterbottenin alueella
ensimm�inen suojeltu alue. Vuonna 1977 saaresta muodostettiin
luonnonsuojelualue. T�m� tarkoittaa, ett� maihinnousu
on kielletty 15.4.-15.9. Veneliikenne on my�s kielletty 200
metrin et�isyydelt� rannasta. Varovaisuutta tulee my�s
noudattaa liikuttaessa veneell� Tuvanin ja Sydv�stbrottenin
hyljeluotojen l�heisyydess�.
Ainoat ihmiset, jotka nousevat maihin Bondenin saarella
ovat ryhm� lintutieteilij�it�, jotka joka vuosi
hein�kuun lopussa pist�ytyv�t nopeasti saarella
rengastamassa ruokkien ja etel�nkiislojen poikasia. Lintutieteilij�iden
on silloin oltava erityisen tarkkana punkkien suhteen. Linnuilla
tapaa olla punkkeja ja Bondenin saarella sanotaan olevan eniten
punkkeja koko V�sterbottenissa.
| 
