Bonden
Lähestyessäsi Bondenin saarta kauempaa et näe
paljon muuta kuin etäisen, yksinäisen kallion kaukana
meressä. Kallion huippua koristaa majakka, mutta muuten se
on täysin paljas. Kun saavut lähemmäksi saarta,
näkyviin tulee myös ruokkien ainainen parvi saaren ympärillä.
Mutta vasta muutaman sadan metrin päästä saaresta
huomaat, miten suuri määrä lintuja saarta oikeastaan
kiertää. On uskomaton elämys nähdä läheltä,
miten kömpelöiltä pakoon lähtevät ruokit
(Alca torda) näyttävät.
Ensin vaikuttaa siltä, että ne törmäävät
veneeseen, mutta seuraavassa hetkessä ne suhahtavatkin veneen
ohitse muutaman metrin etäisyydeltä ja jatkavat saaren
kiertämistä.
Bonden ei eroa muista saarista pelkästään
lintujen runsauden takia. Se sijaitsee kaukana merellä ja
etäällä muista saarista. Bondenin kallioperä
poikkeaa muusta Merenkurkussa. Se on nimittäin rapakivigraniitista
johtuen täysin punainen. Pääosa saaresta on paljasta
luotoa, joka muodostuu tasaisista kallioista, halkeamista ja jyrkänteistä.
Ainoastaan saaren matalassa keskiosassa on suuri lohkarealue.
Saari tarjoaa paljon pesimäpaikkoja ruokeille. Vanhemmat
ruokkivat poikasensa kalalla. Poikaset siirtyvät omin jaloin
veden ääreen ja poistuvat saarelta uiden. Ne oppivat
lentämään vasta kaukana merellä.
Saaren kasvillisuus on hyvin vähäistä.
Kallionkoloissa kasvaa pieniä tuppaita variksenmarjaa (Empetrum
nigra), keltamaksaruohoa (Sedum acre),
ahosuolaheinää (Rumex acetosella)
ja punarölliä (Agrostis capillaris).
Meriputkea (Angelica archangelica ssp. litoralis),
punaherukkaa (Ribes spicatum) ja ruokohelpeä
(Phalaris arundinacea) kasvaa myös
harvakseltaan. Jokunen yksinäinen pihlaja kasvaa kallioiden
reunoilla.
Sinä, joka tulet Bondenin läheisyyteen olet
luultavasti eniten kiinnostunut linnuista. Ruokit (Alca
torda) ja etelänkiislat (Uria aalge)
hallitsevat koko saarta. Sarella pesii noin 2900 ruokkiparia.
Etelänkiislojen määrä on pienempi, noin 700
paria. Bonden on Itämeren pohjoisin etelänkiislan esiintymispaikka.
Lisäksi saarella pesii muutama sata riskiläparia (Cepphus
grylle). Vuodesta 1994 lähtien myös merimetso
(Phalacrocorax carbo) on pesinyt saarella.
Rannikon asukkaat ovat aiemmin keränneet Bondenilta
munia ja saarella onkin historiallisesti katsottuna ollut suuri
merkitys rannikon asukkaiden henkiinjäämiselle. Linné
kuvaili saaren ruokkikantaa jo 1700-luvulla Lapin matkansa yhteydessä.
Ruokkien määrä on vaihdellut hyvin voimakkaasti
viime vuosisadanvaihteen 5000 parista 1940-luvun alun 15 pariskuntaan.
Munia kerättiin vielä 1930-luvulla ja se olikin tärkein
syy, miksi Bonden haluttiin suojella. Vuonna 1937 saari suojeltiin
luonnonmuistomerkkinä ja se oli Västerbottenin alueella
ensimmäinen suojeltu alue. Vuonna 1977 saaresta muodostettiin
luonnonsuojelualue. Tämä tarkoittaa, että maihinnousu
on kielletty 15.4.-15.9. Veneliikenne on myös kielletty 200
metrin etäisyydeltä rannasta. Varovaisuutta tulee myös
noudattaa liikuttaessa veneellä Tuvanin ja Sydvästbrottenin
hyljeluotojen läheisyydessä.
Ainoat ihmiset, jotka nousevat maihin Bondenin saarella
ovat ryhmä lintutieteilijöitä, jotka joka vuosi
heinäkuun lopussa pistäytyvät nopeasti saarella
rengastamassa ruokkien ja etelänkiislojen poikasia. Lintutieteilijöiden
on silloin oltava erityisen tarkkana punkkien suhteen. Linnuilla
tapaa olla punkkeja ja Bondenin saarella sanotaan olevan eniten
punkkeja koko Västerbottenissa.
| 
