Stora Fj�der�gg

Luonto, kulttuuri ja ihmiset kohtaavat toisensa Stora Fj�der�ggin saarella. Retkien luonnollisena l�ht�kohtana on majakanvartijoiden asunnot majakan ymp�rill�. Kapea sementtik�yt�v� johdattaa sinut satamasta lohkareikkojen ja variksenmarjanummien l�pi yl�s majakalle asti. Suora sementtik�yt�v� on kilometrin pituinen. Se on osa Stora Fj�der�ggin identiteetti�. Sementtik�yt�v�ll� tapaat ihmisi�, jotka ovat palaamassa sivistyksen pariin tai ornitologi yll�tt�� sinut py�r�illess��n kokemaan lintuverkkoja viel� viimeisen kerran ennen aamun rengastusvuoron loppua.

�gget eli "muna", kuten lintutieteilij�t tapaavat kutsua saarta, sijaitsee harvinaisen hyv�n muuttolintureitin varrella, jossa sek� kaakkois- ett� lounaismuuttajat kohtaavat. Tihe�silm�isiin lintuverkkoihin tarttuvat niin sinirinnat (Luscinia svecica) matkalla Persianlahdelle kuin pajulinnut (Phylloscopus trochilus) matkalla Afrikkaan. Verkot ovat sopivilla tuulilla aivan t�ysi�, v��rill� tyhji�. Lintutieteilij�lle �gget tarjoaa my�s erinomaisen mahdollisuuden tutustua kauas muuttaviin merilintuihin, esimerkiksi kuikkalintuihin tai sepelhanhiin (Branta bernicla), jotka suuntaavat kauas koilliseen Vienanmerelle. �ggetill� saattaa my�s tavata it�isi�, hieman harhaan lent�neit� lajeja. Jos nimesi on taigauunilintu (Phylloscopus inornatus) tai hippi�isuunilintu (Phylloscopus proregulus), niin saat lev�t� saarella v�h�n aikaa, ennen kuin jatkat matkaasi eteenp�in.

Linnut eiv�t l�yd� saarelta kovin paljon suojaa, ja seh�n meit� ihmisi� saarelle houkutteleekin. Suurin osa Stora Fj�der�ggin saaresta on avointa nummea, jolla kasvaa jokunen katajapensas ja hajanaisia, tiheit� kuusimetsikk�j�. Saari on kuitenkin hitaasti kasvamassa umpeen perinteisten maank�ytt�muotojen lakattua. Viime vuosina lintutieteilij�t ja Holm�n asukkaat ovat varovaisesti poistaneet osan m�nnyist� ja kuusista, jotka uhkaavat valloittaa nummen.

Stora Fj�der�gg on ollut aina t�rke� navigonnille Merenkurkun vaikeasti purjehdittavilla vesill�, ja siksi saarelle rakennettiin vuonna 1850 majakka ja majakanvartija-asuntoja. Siten pyrittiin auttamaan pohjoisesta tulevaa liikennett�. Useampi perhe muutti silloin saaren majakanvartija-asuntoihin. Asuntojen l�nsipuolella on j��nn�ksi� pienest� viljelysmaasta. Se on todiste siit�, ett� saaren silloiset asukkaat pystyiv�t harjoittamaan pient� viljelystoimintaa karujen nummien notkoissa. T�m� pieni niitty on t�n� p�iv�n� yksi niist� paikoista, jotka houkuttelevat lev�ht�vi� pikkulintuja.

Stora Fj�der�gg on pitk��n ollut itsest��n selv� tukikohta Holm�arnan saariston pohjoisosan kalastukselle ja hylkeenpyynnille. Siit� kertovat hienot verkkojen kuivauspaikat saaren etel�osissa.

Nyky��n Stora Fj�der�gg on autio my�h�issyksyn, talven ja alkukev��n aikana. Kev��n ja kes�n vaihteessa sek� alkusyksyll� lintuasema on miehitetty. Muuten suurin osa ihmisist� hakeutuu saarelle kes�n aikana. Kes�ll� 2001 avattiin yhteen majakan vieress� sijaitsevaan taloon matkustajakoti. Holm�nin saaren venemuseo yll�pit�� sit� ja vieraat kuljetetaan Stora Fj�der�ggille Byvikenist� tavallisesti nk. Slupenilla.

Jos olet aikonut vierailla Stora Fj�der�ggin saarella, sinun on hyv� tiet��, ett� kaikki ruoka on kuljetettava saarelle ja mielell��n my�s varaev�it� sen varalle, ett� saarelta ei p��se pois kovan tuulen takia. �l� unohda l�mpimi� vaatteita. Varsinkin kev��ll� ja alkukes�st� saarella voi olla paljon kylmemp�� kuin mantereella.

Miten sinne p��see?

Stora Fj�der�ggin saarelle p��st�kseen on matkustettava lautalla mantereella sijaitsevasta Norrfj�rdenist� Holm�nin saarella sijaitsevaan Byvikeniin (aikataulun l�yd�t sivulta http://www.umea.se/net/Bolagen/Ultra/Huvudmeny/Holm%f6n tai www.holmon.com). Jos sinulla ei ole autoa, voit matkustaa linja-autolla Uumajasta Norrfj�rdeniin (http://www.lanstrafikeniac.se/). P��st�ksesi Byvikenist� Stora Fj�der�ggin saarelle tarvitset venekyydin, johon on olemassa useampikin vaihtoehto:

• Leif Eriksson, Holm�n, ajaa Holm�nin alueella sek� Stora Fj�der�ggin saarelle kajuutallisella veneell�, johon mahtuu 12 henke�, puh. 070�269�0125, s-posti [email protected]. Leif ei liikenn�i s��nn�llisesti, vaan ajaa silloin kun on aikaa.
• "Slupen" liikenn�i Stora Fj�der�ggin saarelle Byvikenist� Holm�nin saarella. Slupenin voi varata F�reningen B�tmuseets V�nner -yhdistykselt�. Lis�tietoja sivulta http://hem.fyristorg.com/batmuseum/
• Olle Nygren kuljettaa pienryhmi� Holm�nin alueella ja Stora Fj�der�ggin saarelle, puh. (090)�550�08 ja 070�663�6706, s-posti [email protected]. Lis�tietoja sivulta http://www.holmon.com/Damina/index.htm

Venesatamat

Saaren l�nsipuolella on pieni satama, jonne pienveneet voivat kiinnitty�.

Palvelut

- Saarella ei ole palveluja. L�himm�t palvelut sijaitsevat Holm�n saarella.
- Stora Fj�der�ggin matkustajakoti on auki kes�isin. Varaukset tehd��n Holm�n saaren venemuseosta. Ajantasalla olevat puhelinnumerot ovat kes�isin esill� Holm�n saaren venemuseon kotisivulla, http://hem.fyristorg.com/batmuseum/.

Linkkej�

Uumajan kunta, www.umea.se
Stora Fj�der�ggin lintuasema http://www.sofnet.org/index.asp?lev=1435&typ=1
Holm�nin saaren kotisivu, www.holmon.com

Vinkkej�

Varaa pari p�iv�� ajanviettoon lintuasemalla. Lis�tietoja saat Internetist� osoitteesta http://www.sofnet.org/index.asp?lev=1435&typ=1. Uudet, kiinnostuneet rengastajat ovat aina tervetulleita oppimaan rengastuksen taitoja.