|
|
|
|
|
|
|
� | |
LinnutMerenkurkun linnusto on hyvin runsas. Linnusto koostuu sek� pesivist� ett� Merenkurkun kautta muuttavista linnuista, jotka pys�htyv�t t��ll� kev��ll� tai syksyll�. Syyt linnuston runsauteen ovat ilmeisi�. Merenkurkun maantieteellinen sijainti ja luonto tarjoavat hyv�t edellytykset linnuille. T��ll� on muihin alueisiin verrattuna paljon matalia merenalueita, lahtia, kareja sek� saaria. Alueen topografia on rikkonainen ja tarjoaa linnuille sek� pesimispaikkoja ett� runsaasti ravintoa. Pesiv�t linnutSaaristolintupopulaatiot ovat yhteiset Ruotsissa ja Suomessa. Linnut eiv�t tiedosta valtakunnanrajoja, vaan liikkuvat vapaasti saaristoissa ja merell�. Monet saaristolinnut pesiv�t Merenkurkussa runsaslukuisina.
Kaakkuri (Gavia stellata) on yksi l�ntisen Merenkurkun tunnusomaisimmista lajeista. My�h�iskev��ll� sek� kes�ll� kaakkurin pesimisajan alkaessa on rannikolla mahdollista kuulla linnun kaakatusta. Kaakkuri pesii siell�, miss� pienet lammet, suoalueet, kuusimets�t ja meri kohtaavat. Kaakkuri on hyvin kaunis lintu ja pesimispaikallaan erityisen arka.
Kaakkurin elinymp�rist�� l�ntisess� Merenkurkussa ovat rannikon alavat kuusimets�t. Kaakkuri pesii pieniss� lammissa sek� silloin t�ll�in my�s soiden pieniss� vesil�t�k�iss�. Uumajan kunnassa tehdyss� tutkimuksessa todettiin, ett� kaakkuri ei koskaan pesi kauempana kuin 12 metri� merelt�, koska lintu kalastaa vain ja ainoastaan merell�. Lukuisat pesimispaikoiksi soveltuvat lammet sek� merest� saatavat hyv�t kalansaaliit on yhdistelm�, mink� takia yksi Ruotsin suurimmista kaakkurikannoista pesii nimenomaan l�ntisess� Merenkurkussa. Vuonna 1992 Holm�arnan saarilla pesi 21 kaakkuriparia.
Lapasotka (Aythya marila) on pienikokoinen sotkalintu, joka pesii Merenkurkun ulkosaaristossa. Suurin osa Merenkurkun noin 850 lapasotkaparista pesii Suomen puolella. Suosituimmat pesim�paikat ovat Molpegrundenin sek� R�nnsk�rin ymp�rist�t. It�isen Merenkurkun lapasotkakanta on noin 70 % Suomen koko kannasta. Ruotsin puolella lapasotkia esiintyy eniten Sn�anin saaristossa. Merikotka (Haliaetus albicilla) on yksi Merenkurkun todellisista tyyppilinnuista. Jos olet tarkkaavainen liikkuessasi Merenkurkussa saatat hyvinkin n�hd� t�m�n lintujen j�ttil�isen leveine ja pitkine siipineen partioimassa rannikon ilmatilassa. Merikotka pysyttelee Merenkurkun alueella vuoden ymp�ri.
1970-luvun alussa merikotka oli melkein h�vinnyt sukupuuttoon Ruotsissa ymp�rist�myrkyjen ja vainon takia. Vaasan saaristossa eleli tuohon aikaan viel� muutama pariskunta. Kanta alkoi pikkuhiljaa palautua 1980-luvun puoliv�liss�. Ensimm�iset Ruotsin puolella pesinn�n uudelleen aloittaneet linnut tulivat Suomesta. Suurin osa Merenkurkussa pesivist� 35 merikotkaparista elelee yh� edelleen it�isell� puolella. Merenkurkun kotkat muodostavat huomattavan osan Suomen koko merikotkakannasta.
Riskil� (Cepphus grylle) on yksi Merenkurkun runsaimmista saaristolinnuista. Pienen koonsa takia riskil� j�� usein amat��rilt� huomaamatta, vaikka se lentelee l�hes kaikkialla, matalalla aaltojen yll�. Sen valkoiset siipit�pl�t loistavat kirkkaina muuten mustanv�rist� ruumista vasten. Noin 6500 riskil�paria pesii Merenkurkussa. Ruotsin puolella kanta muodostaa suuren osan koko Ruotsin riskil�populaatiosta. Lintu pesii yleens� yhdyskunnissa ja yksi suurimmista yhdyskunnista sijaitsee Malgrundetilla Holm�gaddista it��n. T�m� yhdyskunta koostuu yli 1000 parista. Riskil�it� tavataan my�s hyvin runsaasti Valassaarilla it�isess� Merenkurkussa. Muuttavat linnut
Merenkurkku tarjoaa erityisen hyv�n muuttoreitin linnuille. Koska Merenkurkku on Pohjanlahden vy�t�r�, pohjoinen ja etel�inen muuttoreitti keskittyy juuri t�nne. Lis�ksi Valassaarten ja Holm�gaddin v�limatka on vain 23 km, ja koska kaakon ja luoteen suunnissa on my�s olemassa luonnollinen muuttoreitti, suuri osa reitist� kulkee nimenomaan Merenkurkun ylitse. Lintutieteilij�iden kannalta asiat ovat hyv�ll� tolalla, sill� kaksi suurta muuttoreitti� kohtaavat toisensa Merenkurkussa.
Amat��rien on usein vaikeata huomata Merenkurkun muuttolintujen tulvaa. Monet linnut lent�v�t kaukana merell� yleens� aikaisin aamulla tai jopa y�ll� ja vain harvoin kovassa tuulessa. Merelle muuttavien lintujen liikkeet ovat ��rimm�isen kiehtovia. Ajatella, ett� mustalintu, joka pesii hyvin kaukana pohjoisessa siperialaisella tundralla, lent�� juuri meid�n vesiemme ylitse. My�s kuikkalinnut valitsevat mielell��n t�m�n reitin p��st��kseen pesimispaikoilleen, mutta pit�v�t usein Ven�j�n halki kulkevaa reitti� parempana matkalla Mustanmeren talvehtimisalueille! Linnut ovat todellisia maailmankansalaisia. Niill� ei ole valtakunnanrajoja, vaan pohjoisen pallopuoliskon maa- ja vesimassat toimivat heid�n pelikentt�n��n.
Piekana (Buteo lagopus) on yksi niist� lajeista, joiden ensimm�isin� huomattiin Merenkurkussa olevan kaakkoismuuttajia. Laji talvehtii p��osin Kaakkois-Euroopassa ja suuri osa populaatiosta valitsee reitin Merenkurkun ylitse matkallaan Skandinavian tunturiseuduille. Muutto jatkuu koko huhtikuun aina toukokuun alkuun. Muutto on huipussaan yleens� huhtikuun 20. p�iv�n j�lkeen. Piekanat eiv�t liiku parvessa, vaan tulevat Merenkurkkuun yksitellen. Linnut lent�v�t l�hes joka s��ss�, mutta hy�dynt�v�t mielell��n l�mpimi� ja kirkkaita p�ivi�, jolloin nousutuulet ovat hyv�t suomalaisten saarten nummimailla ja antavat piekanoille korkeutta ja vauhtia. Joka vuosi lasketaan noin 2000 piekanaa, mutta vaihtelut voivat toki olla suuria. Suurimmat p�iv�tulokset voivat olla p��t�huimaavia. Huhtikuun 24. p�iv�n� vuonna 1984 merkittiin muistiin, ett� jopa 1200 piekanaa ohitti Valassaaret yhden p�iv�n aikana. Huhtikuun 20. p�iv�n� vuonna 1975 laskettiin 1181 piekanan lent�v�n Grossgrundenin ylitse Holm�arnan saaristossa. Hyvi� piekanan tarkkailupaikkoja Ruotsin puolella ovat huhtikuun loppupuolella Holmsundin edustalla sijaitseva L�vudden sek� Obbolan edustalla sijaitseva Vitsk�rsudden. Suomen puolella ehdottomasti paras paikka piekanoiden tarkkailuun on Valassaarten saariryhm�.
Kurki (Grus grus) on yksi niist� lajeista, jotka on helppo huomata, vaikka lintuja ei kovin hyvin tuntisikaan. Kurki on my�s mielenkiintoinen laji siit� syyst�, ett� sill� on kaksi eri muuttoreitti�. Osa Pohjois-Ruotsin populaatiosta muuttaa etel��n ja seuraa Etel�-Ruotsin kurkia Espanjaan. Toinen osa Pohjois-Ruotsin kurjista muuttaa puolestaan talvehtimaan Kaakkois-Eurooppaan ja Mustanmeren ��reen. Juuri n�m� kurjet ylitt�v�t joka vuosi Merenkurkun noin muutaman tuhannen linnun voimin. Kuikkalinnut (Gavia sp.) ovat yksi mielenkiintoisimmista Merenkurkun halki muuttavista linnuista. Lintuja on aika vaikeata huomata, kun he synk�ss�, tuulisessa s��ss� lent�v�t matalalla ja pieniss� parvissa aaltojen yll� kaukana merell�. On kiehtovaa ajatella, ett� n�m� nopeat lent�j�t lep��v�t kaukana Vienanmerell� ennen p�iv�n loppua jatkaakseen matkaansa sielt� kohti Ven�j�n tundran pesint�j�rvi�. Enimmill��n kev�isin muuttavien kuikkalintujen m��r�t ovat p��t�huimaavia; Valassaarilla laskettiin l�hes 30 000 kuikkalintua yhden ainoan kev��n aikana. Tavallisesti kev��ll� lasketaan kuitenkin 3000 lintua l�ntisess� Merenkurkussa ja 9000 lintua it�isess� Merenkurkussa. Kihut (Stercorarius sp.) ovat toinen mielenkiintoinen muuttolinturyhm�. Sek� merikihu ett� leve�pyrst�kihu ohittavat Merenkurkun matkallaan Siperian tundralle. Osa kihuista valitsee Suomenlahden kautta kulkevan reitin, mutta monet lent�v�t Merenkurkun ylitse. Muuttoreitti on yleens� parempi Ruotsin puolella. Yhden kev��n aikana yhteens� noin 100 leve�pyrst�kihua ja noin 450 merikihua ohittaa Merenkurkun.
Mustalintu (Melanitta nigra) on kaikesta huolimatta se lintu, joka on hallitsee muuttoreitti� runsaudellaan. Kev��ll� mustalintu matkaa Siperian tundralle, jossa se pesii pieniss� j�rviss�. Joinain vuosina hyvin suuret m��r�t mustalintuja ohittaa Merenkurkun toukokuussa. Vaikka lintujen m��r� n�ytt�� pienentyneen viime vuosina, muutama kymmenentuhatta lintua lent�� yh� Merenkurkun ylitse joka vuosi. Fantastisen hieno huippup�iv� oli 17. toukokuuta 1993, jolloin yli 57�000 mustalintua ja pilkkasiipe� ohittivat sekaparvissa Valassaarten saariryhm�n. Linkkej� http://picea.slu.se/fagel/,tuoreet
tulokset muuttolintujen reitilt� Merenkurkun halki. |
