Ratan ja Ratask�r

Sin�, joka vierailet Ratanissa ensimm�ist� kertaa, joudut kiemurtelevien pienten maanteiden j�lkeen uinuvaan kyl��n. Kyl�st� l�ytyy pieni� ja kauniita puutaloja, muutama lammasaitaus sek� pienvenesatama, joka sijaitsee suojaisessa merenlahdessa. Mik�li olet aloittelija historian alalla, jatkat ehk� matkaasi lyhyen tauon j�lkeen ja muistelet my�hemmin Ratania pienen� ja kauniina rantakyl�n�. Mutta Ratan on paljon muutakin kuin pelkk�� rauhaa ja hiljaisuutta. Ratan on t�rke� osa pohjoisruotsalaista kulttuurihistoriaa. Ja oli hyvin l�hell�, ettei Norrlannin suurinta kaupunkia Uumajaa sijoitettu Rataniin!

Kaikki alkoi Dj�knebodan talonpojista, jotka halusivat perustaa markkinapaikan Rataniin. Edellytykset sataman perustamiselle Rataniin olivat parhaat mahdolliset, koska paikka sijaitsi hyv�ss� suojassa Ratask�rin tai B�ksk�rin saaren takana, kuten saarta my�s kutsutaan. Uuden markkinapaikan perustamisen ehtona oli, ett� talonpoikien tulisi rakentaa kapakka. T�st� talosta tulikin alueen ensimm�inen rakennus. Vieraillessasi Ratask�rin saarella voit yh� n�hd� vanhan kapakan perustukset.

Ratan koki suuruudenaikansa 1700-luvulla, kun kyl�st� tuli "Norrlannin satama". Se oli kaikkien l�nsipohjalaisten kaupunkien Uumajan, Piitimen, Luulajan ja Tornion tapulipaikka. Tapulipaikalla tarkoitettiin satamaa, jossa kaupunkien laivat tullasivat tavaroitaan. Ratania pidettiin koko Norrbottenin ja V�sterbottenin rannikon hienoimpana satamana. Sinne rakennettiin meritullikamari ja Ratask�rin saarelle rakennettiin tullihuone. Kaikille kaupungeille rakennettiin lis�ksi omia varastoja. Luotsi- ja tullihenkil�kunta rakensivat taloja mantereelle ja viljeliv�t maata.

Viimeinen Ruotsissa k�yty sota oli sota Ven�j�� vastaan vuosina 1808-1809. Sota merkitsi suuria koettelemuksia Ratanille. Elokuun 20. p�iv�n� vuonna 1809 ruotsalaiset ja ven�l�iset kohtasivat suuressa taistelussa ja taistelutantereena oli tietenkin Ratan. Ne asukkaat, jotka palasivat t�m�n j�lkeen Rataniin, l�ysiv�t talonsa pirstaleina, omaisuutensa hajotettuna ja varastonsa tyhjennettyin�. Sodan muistot el�v�t Ratanilla yh� edelleen turvapaikkojen ja sotahautojen muodossa. Joissakin taloissa voi yh� n�hd� luotien reiki�.

Ratan tunnetaan paitsi satamapaikana ja taistelutantereena my�s ruotsalaisesta meritiedotuksesta, jonka yhteydess� Ratanin nimi kuullaan p�ivitt�in. Ratanilla on ollut my�s keskeinen rooli, kun mielenkiinto maankohoamista tai "vedenv�henemist�" kohtaan lis��ntyi 1800-luvulla. Tiedemiehet seurasivat siell� t�t� merkillist� ilmi�t�, ja vuonna 1849 pohjanmaalainen tiedemies hakkasi ensimm�isen vedenkorkeusmerkin mantereen kallioon. T�t� merkki� seurasivat sitten monet muut. Lis�ksi satamaan pystytettiin vedenkorkeusmittari. Se rakennettiin vuonna 1891. T�n� p�iv�n� Ratanissa on uusi vedenkorkeusmittari ja mittarin antamat tiedotukset kuullaan joka p�iv� Ruotsin radiossa.

Jos vierailet Ratask�rin saarella, on sinun tietenkin seurattava pient� kulttuuripolkua saaren ymp�ri. Yhden kilometrin pituisen vaelluksen aikana n�et ja opit paljon jatulintarhoista (labyrinteist�), kompassiruusuista, verkkojen kuivauspaikoista ja rakennusten pohjista. Matkan varrella ohitat my�s majakan, joka rakennettiin vuonna 1891. Saaren huipulla on vanha majakka, joka kauan sitten palveli luotsin t�hystyspaikkana. Siihen aikaan Ratanilla oli viel� oma luotsipiiri.

Ratask�rin luonto on tyypillist� l�nsipohjalaista maankohoamisrannikon luontoa. Saari, joka nousee 21 metri� meren yl�puolelle, on kyl�n korkein kohta. Huipun alapuolella on hienoja kallioita ja kuusimetsi�, ja lis�ksi saaren pohjoisosassa on pieni kuroutunut j�rvi. Suuri osa Ratask�rin saaresta on luonnonsuojelualuetta ja koko alue Ratanin ja Ratask�rin ymp�rill� luokitellaan valtakunnallisesti mielenkiintoiseksi kulttuuriymp�rist�nsuojelun kannalta.