Skeppsvikin saaristo ja Ostn�shalv�n
Ruotsin tyypillisin drumliinisaaristo l�ytyy Skeppsvikist�.
Drumliinit ovat pitki�, matalia moreenisel�nteit�,
jotka ovat muodostuneet viimeisen j��kauden aikana.
Skeppsvikin pienen kyl�n edustalla drumliinit sijaitsevat
j��n liikesuuntaa seuraavina kuvioina matalan meren
ymp�r�imin�. Joissakin kohdissa on my�s pieni�
p��temoreeneja (de Geer -moreeneja), jotka sijaitsevat
poikittain drumliinien p��ll�. P��temoreenit
ovat hyvin tavallisia Bj�rk�n saaristossa. Skeppsvikin
mielenkiintoinen geologia n�kyy parhaiten lennett�ess�
alueen yli. Skeppsvikin saariston matalia ja kivikkoisia vesi�
on parasta tutkia kajakilla tai retkiluistimilla. Meri j��tyy
aina aikaisin t��ll�. Mik�li et ehdi mukaan
lyhyeen luistelusesonkiin, on hiiht�minenkin hyv� tapa
tutustua Skeppsvikin saaristoon. Retken voit aloittaa Skeppsvikin
kartanolta tai muutama kilometri etel�mp�n� sijaitsevalta
tielt�. Tien p��ss� on polku, joka johtaa
muutama sata metri� etel��n Skeppsvikin niemimaan
k�rkeen. Sielt� on hyv� n�k�ala saariston
etel�osiin.
Bjuren on yksin�inen saari kaukana Skeppsvikin saaristossa.
Saarella kasvaa eritt�in vanhaa havumets��, joka
on pysynyt l�hes koskemattomana. Kauniit somerikot ja kalliomaat
vallitsevat saaren it�puolella. Muutama kilometri Bjurenist�
etel��n sijaitsee Tavastudden, joka on merelle ja tuulelle
paljas niemi. Jos haluat p��st� sinne silloin,
kun meri ei ole j��tynyt, on sinun k�velt�v�
5 km lohkareisia rantoja pitkin ilman mink��nlaista
opastusta. Mutta t�m� hankala k�velymatka on todellakin
vaivan arvoinen. Taivas, nummimaat ja meri kohtaavat toisensa
Tavastuddenin niemell�. Lis�ksi saat olla siell�
rauhassa. Talvella niemelle p��see helpoiten j��t�
pitkin.
Skeppsvikin saaristosta koilliseen sijaitsee Ostn�shalv�n.
Se on mets�inen niemimaa, josta tuli luonnonsuojelualue 1990-luvun
lopussa. Siell� on paljon pieni� soita ja lampia, joiden
l�heisyydess� arka kaakkuri mielell��n pesii.
V�sterbottenin kaakkurikanta on suurimmillaan rannikon etel�osassa,
miss� kaakkuri usein pesii pieniss�, kalattomissa lammissa
muutaman kilometrin et�isyydelt� merelt�. Pes�
sijaitsee usein pienell� saarella lammen keskell� ja
aikuiset linnut ruokkivat poikasensa kalalla, jonka ne hakevat
merest�.
Muita lintulajeja, joita saat n�hd� Skeppsvikin
saaristossa ovat kalas��ski (Pandion
haliaetus), merikotka (Haliaetus albicilla),
pikkulokki (Larus minutus), punajalkaviklo
(Tringa totanus), karikukko (Arenaria
interpres) sek� meriharakka (Haematopus
ostralegus).
Skeppsvikin saaristosta l�ytyy monta mielenkiintoista
kasvilajia:
Taikinamarja (Ribes�alpinum) |
Ost�grundet |
Yksi Ruotsin pohjoisimmista esiintymist� |
Pikkutakiainen (Arctium minus) |
H�stsk�ret |
Norrlannin ainut j�ljell� oleva kasvupaikka |
H�rginst, hernekasveihin kuuluva kasvi
(Genista�pilosa) |
Vit�gern |
Ainoa tunnettu kasvupaikka Norrlannissa |
Nuokkukarhiainen (Carduus�nutans) |
Skeppsvikin satamalaiturialue |
|
Isomesikk� (Melilotus
altissimus) |
Skeppsvikin satamalaiturialue |
|
Mets�apila (Trifolium�medium) |
Skeppsvikin kanava |
|
Suolas�nki� (Odontites�litoralis) |
Skallvik�gernist� it��n
sijaitsevalla niemell� |
L��nin suurin suolas�nki�kanta |
Nelilehtivesikuusi (Hippuris�tetraphylla)
|
Sladan-lahti |
Nyky��n luultavasti h�vinnyt
alueelta |
Kourulumij�k�l�
(Cetraria cucullata) |
Bjuren |
Bjuren Kasvaa yleens� tuntureilla sek�
��lannin kalkkikivitasangoilla |
Skeppsvikin saariston it�osat, Bjurenin saari ja
osa Otsn�shalv�nin niemimaasta muodostavat luonnonsuojelualueen.
|