Skeppsvikin saaristo ja Ostn�shalv�n 
                
 
               Ruotsin tyypillisin drumliinisaaristo l�ytyy Skeppsvikist�. 
                Drumliinit ovat pitki�, matalia moreenisel�nteit�, 
                jotka ovat muodostuneet viimeisen j��kauden aikana. 
                Skeppsvikin pienen kyl�n edustalla drumliinit sijaitsevat 
                j��n liikesuuntaa seuraavina kuvioina matalan meren 
                ymp�r�imin�. Joissakin kohdissa on my�s pieni� 
                p��temoreeneja (de Geer -moreeneja), jotka sijaitsevat 
                poikittain drumliinien p��ll�. P��temoreenit 
                ovat hyvin tavallisia Bj�rk�n saaristossa. Skeppsvikin 
                mielenkiintoinen geologia n�kyy parhaiten lennett�ess� 
                alueen yli. Skeppsvikin saariston matalia ja kivikkoisia vesi� 
                on parasta tutkia kajakilla tai retkiluistimilla. Meri j��tyy 
                aina aikaisin t��ll�. Mik�li et ehdi mukaan 
                lyhyeen luistelusesonkiin, on hiiht�minenkin hyv� tapa 
                tutustua Skeppsvikin saaristoon. Retken voit aloittaa Skeppsvikin 
                kartanolta tai muutama kilometri etel�mp�n� sijaitsevalta 
                tielt�. Tien p��ss� on polku, joka johtaa 
                muutama sata metri� etel��n Skeppsvikin niemimaan 
                k�rkeen. Sielt� on hyv� n�k�ala saariston 
                etel�osiin.  
              Bjuren on yksin�inen saari kaukana Skeppsvikin saaristossa. 
                Saarella kasvaa eritt�in vanhaa havumets��, joka 
                on pysynyt l�hes koskemattomana. Kauniit somerikot ja kalliomaat 
                vallitsevat saaren it�puolella. Muutama kilometri Bjurenist� 
                etel��n sijaitsee Tavastudden, joka on merelle ja tuulelle 
                paljas niemi. Jos haluat p��st� sinne silloin, 
                kun meri ei ole j��tynyt, on sinun k�velt�v� 
                5 km lohkareisia rantoja pitkin ilman mink��nlaista 
                opastusta. Mutta t�m� hankala k�velymatka on todellakin 
                vaivan arvoinen. Taivas, nummimaat ja meri kohtaavat toisensa 
                Tavastuddenin niemell�. Lis�ksi saat olla siell� 
                rauhassa. Talvella niemelle p��see helpoiten j��t� 
                pitkin.  
              Skeppsvikin saaristosta koilliseen sijaitsee Ostn�shalv�n. 
                Se on mets�inen niemimaa, josta tuli luonnonsuojelualue 1990-luvun 
                lopussa. Siell� on paljon pieni� soita ja lampia, joiden 
                l�heisyydess� arka kaakkuri mielell��n pesii. 
                V�sterbottenin kaakkurikanta on suurimmillaan rannikon etel�osassa, 
                miss� kaakkuri usein pesii pieniss�, kalattomissa lammissa 
                muutaman kilometrin et�isyydelt� merelt�. Pes� 
                sijaitsee usein pienell� saarella lammen keskell� ja 
                aikuiset linnut ruokkivat poikasensa kalalla, jonka ne hakevat 
                merest�. 
              Muita lintulajeja, joita saat n�hd� Skeppsvikin 
                saaristossa ovat kalas��ski (Pandion 
                haliaetus), merikotka (Haliaetus albicilla), 
                pikkulokki (Larus minutus), punajalkaviklo 
                (Tringa totanus), karikukko (Arenaria 
                interpres) sek� meriharakka (Haematopus 
                ostralegus).  
              Skeppsvikin saaristosta l�ytyy monta mielenkiintoista 
                kasvilajia: 
              
                 
                  | Taikinamarja (Ribes�alpinum) | 
                  Ost�grundet | 
                  Yksi Ruotsin pohjoisimmista esiintymist� | 
                 
                 
                  | Pikkutakiainen (Arctium minus) | 
                  H�stsk�ret | 
                  Norrlannin ainut j�ljell� oleva kasvupaikka | 
                 
                 
                  | H�rginst, hernekasveihin kuuluva kasvi 
                    (Genista�pilosa)  | 
                  Vit�gern | 
                  Ainoa tunnettu kasvupaikka Norrlannissa | 
                 
                 
                  | Nuokkukarhiainen (Carduus�nutans) | 
                  Skeppsvikin satamalaiturialue | 
                   | 
                 
                 
                  | Isomesikk� (Melilotus 
                    altissimus) | 
                  Skeppsvikin satamalaiturialue | 
                   | 
                 
                 
                  | Mets�apila (Trifolium�medium) | 
                  Skeppsvikin kanava | 
                   | 
                 
                 
                  | Suolas�nki� (Odontites�litoralis) | 
                  Skallvik�gernist� it��n 
                    sijaitsevalla niemell� | 
                  L��nin suurin suolas�nki�kanta | 
                 
                 
                  | Nelilehtivesikuusi (Hippuris�tetraphylla) 
                   | 
                  Sladan-lahti | 
                  Nyky��n luultavasti h�vinnyt 
                    alueelta  | 
                 
                 
                  | Kourulumij�k�l� 
                    (Cetraria cucullata) | 
                  Bjuren | 
                  Bjuren Kasvaa yleens� tuntureilla sek� 
                    ��lannin kalkkikivitasangoilla | 
                 
               
              Skeppsvikin saariston it�osat, Bjurenin saari ja 
                osa Otsn�shalv�nin niemimaasta muodostavat luonnonsuojelualueen. 
               |