Non Gamstop Casinos UK 2025 ReviewedSiti Non Aams
Miten sinne pääsee? Kuvia Kuvaus

Parhaiten Skeppsvikin saaristoon, sen niemiin, luotoihin ja kareihin, p��see tutustumaan talvisen j��peitteen aikana. Silloin siell� on helppo liikkua paikasta toiseen luistimilla, suksilla tai potkukelkalla. Muuten Skeppsvikin matalissa vesiss� on vaikea veneill�. Kes�ll� saaristo kuitenkin kukoistaa ja siell� on runsaasti veneilij�it�, kes�vieraita sek� lintuja. Ostn�shalv�n muodostaa Skeppsvikin saariston t�ydellisen vastakohdan. Ostn�shalv�nin metsiss� voit vaeltaa rauhassa ja nauttia kaakkurin (Gavia stellata) kaakatuksesta pienlammilla.

�

Skeppsvikin saaristo ja Ostn�shalv�n

Ruotsin tyypillisin drumliinisaaristo l�ytyy Skeppsvikist�. Drumliinit ovat pitki�, matalia moreenisel�nteit�, jotka ovat muodostuneet viimeisen j��kauden aikana. Skeppsvikin pienen kyl�n edustalla drumliinit sijaitsevat j��n liikesuuntaa seuraavina kuvioina matalan meren ymp�r�imin�. Joissakin kohdissa on my�s pieni� p��temoreeneja (de Geer -moreeneja), jotka sijaitsevat poikittain drumliinien p��ll�. P��temoreenit ovat hyvin tavallisia Bj�rk�n saaristossa. Skeppsvikin mielenkiintoinen geologia n�kyy parhaiten lennett�ess� alueen yli. Skeppsvikin saariston matalia ja kivikkoisia vesi� on parasta tutkia kajakilla tai retkiluistimilla. Meri j��tyy aina aikaisin t��ll�. Mik�li et ehdi mukaan lyhyeen luistelusesonkiin, on hiiht�minenkin hyv� tapa tutustua Skeppsvikin saaristoon. Retken voit aloittaa Skeppsvikin kartanolta tai muutama kilometri etel�mp�n� sijaitsevalta tielt�. Tien p��ss� on polku, joka johtaa muutama sata metri� etel��n Skeppsvikin niemimaan k�rkeen. Sielt� on hyv� n�k�ala saariston etel�osiin.

Bjuren on yksin�inen saari kaukana Skeppsvikin saaristossa. Saarella kasvaa eritt�in vanhaa havumets��, joka on pysynyt l�hes koskemattomana. Kauniit somerikot ja kalliomaat vallitsevat saaren it�puolella. Muutama kilometri Bjurenist� etel��n sijaitsee Tavastudden, joka on merelle ja tuulelle paljas niemi. Jos haluat p��st� sinne silloin, kun meri ei ole j��tynyt, on sinun k�velt�v� 5 km lohkareisia rantoja pitkin ilman mink��nlaista opastusta. Mutta t�m� hankala k�velymatka on todellakin vaivan arvoinen. Taivas, nummimaat ja meri kohtaavat toisensa Tavastuddenin niemell�. Lis�ksi saat olla siell� rauhassa. Talvella niemelle p��see helpoiten j��t� pitkin.

Skeppsvikin saaristosta koilliseen sijaitsee Ostn�shalv�n. Se on mets�inen niemimaa, josta tuli luonnonsuojelualue 1990-luvun lopussa. Siell� on paljon pieni� soita ja lampia, joiden l�heisyydess� arka kaakkuri mielell��n pesii. V�sterbottenin kaakkurikanta on suurimmillaan rannikon etel�osassa, miss� kaakkuri usein pesii pieniss�, kalattomissa lammissa muutaman kilometrin et�isyydelt� merelt�. Pes� sijaitsee usein pienell� saarella lammen keskell� ja aikuiset linnut ruokkivat poikasensa kalalla, jonka ne hakevat merest�.

Muita lintulajeja, joita saat n�hd� Skeppsvikin saaristossa ovat kalas��ski (Pandion haliaetus), merikotka (Haliaetus albicilla), pikkulokki (Larus minutus), punajalkaviklo (Tringa totanus), karikukko (Arenaria interpres) sek� meriharakka (Haematopus ostralegus).

Skeppsvikin saaristosta l�ytyy monta mielenkiintoista kasvilajia:

Taikinamarja (Ribes�alpinum) Ost�grundet Yksi Ruotsin pohjoisimmista esiintymist�
Pikkutakiainen (Arctium minus) H�stsk�ret Norrlannin ainut j�ljell� oleva kasvupaikka
H�rginst, hernekasveihin kuuluva kasvi (Genista�pilosa) Vit�gern Ainoa tunnettu kasvupaikka Norrlannissa
Nuokkukarhiainen (Carduus�nutans) Skeppsvikin satamalaiturialue
Isomesikk� (Melilotus altissimus) Skeppsvikin satamalaiturialue
Mets�apila (Trifolium�medium) Skeppsvikin kanava
Suolas�nki� (Odontites�litoralis) Skallvik�gernist� it��n sijaitsevalla niemell� L��nin suurin suolas�nki�kanta
Nelilehtivesikuusi (Hippuris�tetraphylla) Sladan-lahti Nyky��n luultavasti h�vinnyt alueelta
Kourulumij�k�l� (Cetraria cucullata) Bjuren Bjuren Kasvaa yleens� tuntureilla sek� ��lannin kalkkikivitasangoilla

Skeppsvikin saariston it�osat, Bjurenin saari ja osa Otsn�shalv�nin niemimaasta muodostavat luonnonsuojelualueen.

Kuva: J�rgen Wiklund/N
Kuva: J�rgen Wiklund/N
Kuva: J�rgen Wiklund/N
Kivikkoinen maankohoamisranta
Ostn�sin luonnonsuojelualueella kasvaa jonkun verran m�ntymets��
Pienet suolammet toimivat kaakkurin (Gavia stellata) piilopaikkoina
� � �
Kuva: J�rgen Wiklund/N
Kuva: Svante �hman
Kuva: Henrik Sporrong
Lampien ja meren v�linen kostea juote
Skeppsvikin saariston drumliinit
Tavastuddenin niemell� taivas, nummet ja meri kohtaavat toisensa
� � �
Kuva: Anders Enetj�rn
Kuva: Ann Salomonsson
Nedre S�var�n -joki on suosittu melontapaikka ja parhaimmillaan kev��n yliveden aikana
Pieni kari

Miten sinne p��see?

K��nny E4-tielt� S�varissa Skeppsvikiin p�in ja seuraa pient� maantiet� kyl��n asti. Auton voit pys�k�id� kartanon luokse tai tien p��h�n uloimmalla niemell�, josta polku jatkaa eteenp�in.

Venesatamat

Skeppsvikin kartanon vieress� on vieraslaituri, jossa on kaksi paikkaa. V�yl�n minimisyvyys on 1,5 metri�.

Palvelut

L�hin kauppa sijaitsee S�varissa 12 km Skeppsvikist� pohjoiseen.

Vinkkej�

  • Nedre S�var�n on laaja kosteikkoalue S�varin ja Skeppsvikin v�lill�. S�var�n-joki, joka virtaa rauhallisesti alueen halki, on suosittu melontapaikka. Kanootteja voi vuokrata Preemilt� S�varissa, puh. (090)�503�91.

Linkkej�


Tekstit: Anders Enetj�rn, Lise-Lotte Molander.
K��nn�s: Heidi Nyblom.
Layout & kuvitus: P�ivi Anttila.
Www-tuotanto: Fredrik Smeds, Freddi Com Oy Ab.
Yll�pito ja p�ivitykset: [email protected].