Uumajanjoen suisto

Uumajanjoen suisto rakentuu valtavasta sedimenttimäärästä, joka on kulkeutunut Uumajanjoen ja Vindelälvenin -tunturijoista. Aktiivinen suisto käsittää yhteensä noin 15 neliökilometrin alueen: laajempi Österfjärdenin alue, joka sijaitsee Obbolasta ja Holmsundista pohjoiseen, ja pienempi Västerfjärdenin alue, joka on erillinen joenuoma lännessä. Suisto muuttuu hyvin nopeasti sekä maankohoamisesta että sedimenttoitumisesta johtuen. Eroosio suiston muissa osissa vaikuttaa myös runsaaseen maa-ainesten kulkeutumiseen vedessä. Laskelmat osoittavat, että joet kasaavat suistoon jopa 100 000 tonnia maa-ainesta vuosittain. Vanhojen karttojen selailu osoittaa, kuinka nopeasti suiston nykyiset saaret ovat muodostuneet. Vuodelta 1822 olevalla kartalla Stora Tuvanin saarella ei ollut edes nimeä ja se oli vain muutaman sadan metrin kokoinen. Tänä päivänä Stora Tuvan on yksi suiston suurimmista saarista - lähes yhden neliökilometrin kokoinen. Saarta peittää rehevä lehtimetsä ja paikoitellen kuusimetsä. Viimeksi muodostuneita suuria maa-alueita ovat kaksi uutta saarta Villanäsin eteläpuolella, jotka alkoivat nousta Österfjärdenistä vasta 1980-luvulla. Tällä hetkellä saaret ovat erittäin hienoja lintualueita.

Uumajanjoen suistossa on myös 200 hehtaaria arvokkaita lehtimetsiä. Monet linnut ja hyönteiset ovat riippuvaisia lehtimetsistä, sillä ne ovat lähes koskemattomia ja tuottavat paljon kuollutta puuta.

Suisto on kuitenkin tunnetuin kosteikkolinnuistaan. Se on yksi Ruotsin kosteikkojen suojelua koskevaan kansainväliseen sopimukseen (Convention on Wetlands) kuuluvista kosteikoista. Alue sisältyy tähän sopimukseen, koska se on erittäin tärkeä muuttaville kosteikkolinnuille. Joka vuosi, erityisesti kevät- mutta myös syysmuuton aikaan, suuret määrät hanhia, sorsia ja kahlaajia pysähtyy lepäämään suistoalueelle. Hanhet ja sorsat seuraavat vuorokausikuviota. Päivisin ne ruokailevat Röbäcksslättenin ja Degernässlättenin pelloilla ja öisin ne lepäävät ja peseytyvät suiston vesialueilla. Hanhien määrä on huipussaan huhti-toukokuun vaihteessa. Silloin muutama tuhat hanhea lepäilee vesialueilla ja pelloilla. Yhdessä suurien kurki- (Grus grus) ja laulujoutsenparvien (Cygnus cygnus) kanssa hanhet tekevät alueesta tähän aikaan vuodesta oikean eldoradon.

Paitsi vesialueilla myös lehtimetsissä on hyvin runsas linnusto. Siksi ei ollut sattumaa, että Ruotsissa uhanalaisen valkoselkätikan (Dendrocopos leucotos) ainoa tunnettu pesintähavainto Västerbottenissa 1990-luvulla on juuri täältä. Muita tikkalintuja, jotka viihtyvät lehtimetsissä ovat pikkutikka (Dendrocopos minor), harmaapäätikka (Picus canus), palokärki (Dryocopus martius) ja pohjantikka (Picoides tridactylus).

Lintujen runsaus houkuttelee myös petolintuja alueelle. Muuttohaukka (Falco peregrinus) on yksi harvinaisimmista lajeista, jotka metsästävät keväisin säännöllisesti suistossa. Lintujen runsauden ansiosta Uumajanjoen suisto tunnetaan lintutieteilijöiden keskuudessa joka puolella Ruotsia.

Lintukaudelle 2002 laaja alue rantaniittyjä saadaan kunnostetuksi Västerfjärdenin pohjoispuolella. Rantaniityillä laiduntaa nautaeläimiä ja ne ovat arvokas lintualue.

Suiston rantaniityillä ja lehtimetsissä on runsaasti hyönteisiä. Rantaniityiltä on löydetty yhteensä 20 sudenkorentolajia ja lehtimetsistä 14 uhanalaista, kuolleesta puusta riippuvaista hyönteislajia.

Vuonna 2002 tehdään työtä Uumajanjoen suiston suojelemiseksi luonnonsuojelualueena. Lääninhallitus vastaa tästä työstä. Kun alueesta on muodostettu luonnonsuojelualue, tehdään siitä kävijöille helpommin saavutettava.

Miten sinne pääsee?

Suiston saarille on vaikeata päästä ilman venettä, lukuunottamatta talven ja kevättalven jääpeitteistä aikaa. Parhaiten suistoalueen voi mantereella kokea seuraavissa paikoissa:

• Bergönin lintutorni (E12-tietä pitkin). Uusi lintutorni vuoren huipulla antaa erittäin hyvän näköalan hanhien oleskelupaikoille sekä Västerfjärdenin pohjoisosien vastakunnostetuille rantaniityille. Varo tornin jyrkkiä portaita!
• Villanäsin lintutorni (tienviittoja Holmsundsvägenin tieltä, noin 1 km:n kävelymatka parkkipaikalta). Vanha lintutorni antaa hyvän näköalan Österfjärdenin alueille ja uusille saarille.
• Degernäsin niityt. Täältä on hyvä näkyvyys Degernäsin tien ja E12-tien välillä sijaitseville ja erityisesti keväällä hyville lintumaille.

Venesatamat

• Bredvik-Obbolan pienvenesatamassa on 10 vieraspaikka ja 3 metrin syvyys.
• Patholmsvikenin pienvenesatamassa Holmsundissa on 10 vieraspaikkaa ja 3-5 metrin syvyys.

Palvelut

Uumajanjoen suistossa ei ole palveluja vierailijoille. Lähimmät palvelupisteet löytyvät Holmsundista ja Obbolasta. Uumajan eteläisiin kaupunginosiin ei myöskään ole pitkä matka.

Vinkkejä

Kun olet nähnyt tarpeeksi Uumajan suiston lehtimetsiä ja rantaniittyjä saattaa käynti meren äärellä olla paikallaan. Vitskärsudden, joka sijaitsee Obbolan edustalla on silloin hyvä ja helppo vaihtoehto. Käänny E12-tieltä heti Obbolan sillan länsipuolella Vitskärsuddeniin päin.

Linkkejä

• Uumajan kunta, www.umea.se
• Hyvä raportti- ja tuloslista Uumajanjoen suiston linnustosta löytyy Ruotsin luonnonsuojeluviraston (Naturvårdsverket) ja Ruotsin ornitologisen yhdistyksen (Sveriges Ornitologiska Förening) Svalan-raportointisivulta http://www.sofnet.org/index.asp?lev=828&typ=1
• Västerbottens ornitologiska förening eli Västerbottenin ornitologisen yhdistyksen kotisivulla on muutama hyvä linkki, jotka antavat lisätietoja Uumajanjoen suiston ajankohtaisista asioista, http://www.sofnet.org/index.asp?lev=828&typ=1