Uumajanjoen suisto

Uumajanjoen suisto rakentuu valtavasta sedimenttim��r�st�, joka on kulkeutunut Uumajanjoen ja Vindel�lvenin -tunturijoista. Aktiivinen suisto k�sitt�� yhteens� noin 15�neli�kilometrin alueen: laajempi �sterfj�rdenin alue, joka sijaitsee Obbolasta ja Holmsundista pohjoiseen, ja pienempi V�sterfj�rdenin alue, joka on erillinen joenuoma l�nness�. Suisto muuttuu hyvin nopeasti sek� maankohoamisesta ett� sedimenttoitumisesta johtuen. Eroosio suiston muissa osissa vaikuttaa my�s runsaaseen maa-ainesten kulkeutumiseen vedess�. Laskelmat osoittavat, ett� joet kasaavat suistoon jopa 100�000 tonnia maa-ainesta vuosittain. Vanhojen karttojen selailu osoittaa, kuinka nopeasti suiston nykyiset saaret ovat muodostuneet. Vuodelta 1822 olevalla kartalla Stora Tuvanin saarella ei ollut edes nime� ja se oli vain muutaman sadan metrin kokoinen. T�n� p�iv�n� Stora Tuvan on yksi suiston suurimmista saarista - l�hes yhden neli�kilometrin kokoinen. Saarta peitt�� rehev� lehtimets� ja paikoitellen kuusimets�. Viimeksi muodostuneita suuria maa-alueita ovat kaksi uutta saarta Villan�sin etel�puolella, jotka alkoivat nousta �sterfj�rdenist� vasta 1980-luvulla. T�ll� hetkell� saaret ovat eritt�in hienoja lintualueita.

Uumajanjoen suistossa on my�s 200 hehtaaria arvokkaita lehtimetsi�. Monet linnut ja hy�nteiset ovat riippuvaisia lehtimetsist�, sill� ne ovat l�hes koskemattomia ja tuottavat paljon kuollutta puuta.

Suisto on kuitenkin tunnetuin kosteikkolinnuistaan. Se on yksi Ruotsin kosteikkojen suojelua koskevaan kansainv�liseen sopimukseen (Convention on Wetlands) kuuluvista kosteikoista. Alue sis�ltyy t�h�n sopimukseen, koska se on eritt�in t�rke� muuttaville kosteikkolinnuille. Joka vuosi, erityisesti kev�t- mutta my�s syysmuuton aikaan, suuret m��r�t hanhia, sorsia ja kahlaajia pys�htyy lep��m��n suistoalueelle. Hanhet ja sorsat seuraavat vuorokausikuviota. P�ivisin ne ruokailevat R�b�ckssl�ttenin ja Degern�ssl�ttenin pelloilla ja �isin ne lep��v�t ja peseytyv�t suiston vesialueilla. Hanhien m��r� on huipussaan huhti-toukokuun vaihteessa. Silloin muutama tuhat hanhea lep�ilee vesialueilla ja pelloilla. Yhdess� suurien kurki- (Grus grus) ja laulujoutsenparvien (Cygnus cygnus) kanssa hanhet tekev�t alueesta t�h�n aikaan vuodesta oikean eldoradon.

Paitsi vesialueilla my�s lehtimetsiss� on hyvin runsas linnusto. Siksi ei ollut sattumaa, ett� Ruotsissa uhanalaisen valkoselk�tikan (Dendrocopos leucotos) ainoa tunnettu pesint�havainto V�sterbottenissa 1990-luvulla on juuri t��lt�. Muita tikkalintuja, jotka viihtyv�t lehtimetsiss� ovat pikkutikka (Dendrocopos minor), harmaap��tikka (Picus canus), palok�rki (Dryocopus martius) ja pohjantikka (Picoides tridactylus).

Lintujen runsaus houkuttelee my�s petolintuja alueelle. Muuttohaukka (Falco peregrinus) on yksi harvinaisimmista lajeista, jotka mets�st�v�t kev�isin s��nn�llisesti suistossa. Lintujen runsauden ansiosta Uumajanjoen suisto tunnetaan lintutieteilij�iden keskuudessa joka puolella Ruotsia.

Lintukaudelle 2002 laaja alue rantaniittyj� saadaan kunnostetuksi V�sterfj�rdenin pohjoispuolella. Rantaniityill� laiduntaa nautael�imi� ja ne ovat arvokas lintualue.

Suiston rantaniityill� ja lehtimetsiss� on runsaasti hy�nteisi�. Rantaniityilt� on l�ydetty yhteens� 20 sudenkorentolajia ja lehtimetsist� 14 uhanalaista, kuolleesta puusta riippuvaista hy�nteislajia.

Vuonna 2002 tehd��n ty�t� Uumajanjoen suiston suojelemiseksi luonnonsuojelualueena. L��ninhallitus vastaa t�st� ty�st�. Kun alueesta on muodostettu luonnonsuojelualue, tehd��n siit� k�vij�ille helpommin saavutettava.

Miten sinne p��see?

Suiston saarille on vaikeata p��st� ilman venett�, lukuunottamatta talven ja kev�ttalven j��peitteist� aikaa. Parhaiten suistoalueen voi mantereella kokea seuraavissa paikoissa:

• Berg�nin lintutorni (E12-tiet� pitkin). Uusi lintutorni vuoren huipulla antaa eritt�in hyv�n n�k�alan hanhien oleskelupaikoille sek� V�sterfj�rdenin pohjoisosien vastakunnostetuille rantaniityille. Varo tornin jyrkki� portaita!
• Villan�sin lintutorni (tienviittoja Holmsundsv�genin tielt�, noin 1 km:n k�velymatka parkkipaikalta). Vanha lintutorni antaa hyv�n n�k�alan �sterfj�rdenin alueille ja uusille saarille.
• Degern�sin niityt. T��lt� on hyv� n�kyvyys Degern�sin tien ja E12-tien v�lill� sijaitseville ja erityisesti kev��ll� hyville lintumaille.

Venesatamat

• Bredvik-Obbolan pienvenesatamassa on 10 vieraspaikka ja 3 metrin syvyys.
• Patholmsvikenin pienvenesatamassa Holmsundissa on 10 vieraspaikkaa ja 3-5 metrin syvyys.

Palvelut

Uumajanjoen suistossa ei ole palveluja vierailijoille. L�himm�t palvelupisteet l�ytyv�t Holmsundista ja Obbolasta. Uumajan etel�isiin kaupunginosiin ei my�sk��n ole pitk� matka.

Vinkkej�

Kun olet n�hnyt tarpeeksi Uumajan suiston lehtimetsi� ja rantaniittyj� saattaa k�ynti meren ��rell� olla paikallaan. Vitsk�rsudden, joka sijaitsee Obbolan edustalla on silloin hyv� ja helppo vaihtoehto. K��nny E12-tielt� heti Obbolan sillan l�nsipuolella Vitsk�rsuddeniin p�in.

Linkkej�

• Uumajan kunta, www.umea.se
• Hyv� raportti- ja tuloslista Uumajanjoen suiston linnustosta l�ytyy Ruotsin luonnonsuojeluviraston (Naturv�rdsverket) ja Ruotsin ornitologisen yhdistyksen (Sveriges Ornitologiska F�rening) Svalan-raportointisivulta http://www.sofnet.org/index.asp?lev=828&typ=1
• V�sterbottens ornitologiska f�rening eli V�sterbottenin ornitologisen yhdistyksen kotisivulla on muutama hyv� linkki, jotka antavat lis�tietoja Uumajanjoen suiston ajankohtaisista asioista, http://www.sofnet.org/index.asp?lev=828&typ=1