Norrbysk�r
Norrbysk�r on yksi V�sterbottenin t�rkeimmist�
vierailukohteista. Juuri ennen vuosisadanvaihdetta rakennettiin
uusi yhteis� muutamalle yksin�iselle saarelle Norrbyn
edustalle. Siit� muodostui sen ajan ja Euroopan suurin sahalaitos.
Norrbysk�rin yhteis� rakennettiin aivan uusilla perusteilla;
ty�l�isten ja virkamiesten hyvinvointi oli eritt�in
t�rke��. Saarella oli hyv�t palvelut, ja ty�l�iseksi
p��seminen Norrbysk�riin katsottiin olevan suuri
kunnia. Jokaisessa talossa asui useampi perhe ja ne sijaitsivat
L�nggrundetin ja Stugusk�rin suorien katujen varrella.
Maaliskuussa 1895 sahattiin Norrbysk�rill� ensimm�inen
tukki. 1920-luvulla Norrbysk�r eli kukoistusaikaansa. Silloin
saarella oli enimmill��n 1�400 asukasta ja se kuohui
el�m�� ja ty�t�. Hyvien ja huonojen vuosien
vaihtelun vuoksi sahalaitoksen toiminta oli hyvin ep�varmaa.
Leikkaukset ja supistukset koettelivat sahaa ja vuonna 1952 sen
toiminta jouduttiin lopettamaan. Sahalaitoksen aikakausi oli loppunut.
Norrbysk�r, joka muutama vuosikymmen sitten oli teollisuusyhteis�,
on nykyisin idyllinen kes�saari, jolla k�y kymmeni�tuhansia
vierailijoita joka vuosi.
Itse sahalaitos sijaitsi L�nggrundetin pohjoisniemell�,
kun taas t�rkein laivaussatama ja lautatarha sijoittuivat
pitkin L�nggrundetin pitk�� l�nsirantaa.
Toisia saaria k�ytettiin muihin tarkoituksiin. Stugusk�rill�
sijaitsi johtajan asunto sek� siihen kuuluva hieno puisto
ja keilarata. Tannsk�rill� sijaitsivat h�yl��m�,
iso lautatarha ja paikka, jossa puu poltettiin hiileksi. Kalmarnin
pohjoispuolella louhittiin kive� talonperustuksien rakentamista
varten ja saaren etel�puolella k�siteltiin sahanpuruja
ja lastuja, joita tuotiin sahalaitoksesta k�ysirataa pitkin.
Stengrundet ja Bl�grundet olivat tilap�isty�ntekij�iden
omia saaria. Siell� asuivat sesonkity�l�iset, jotka
eiv�t muuttaneet yhdess� perheidens� kanssa. Sahalaitos
oli toiminnassa 1950-luvulle asti. Sen j�lkeen kaikki toiminta
loppui. Uumajan kunta osti saaret Mo och Domsj� AB -osakeyhti�lt�
vuonna 1997.
T�n� p�iv�n� suuri saharakennus
on poissa, kuten my�s teollisuusaikakauden monet muut j�ljet.
Maankohoaminen on enemm�n tai v�hemm�n yhdist�nyt
saaria, jotka aikoinaan muodostivat Norrbysk�rin. N�kyvimm�t
merkit saarten historiasta ovat suorat kadut kauniiden asuintalojen
v�liss� Stugusk�rill� ja L�nggrundetilla.
Johtajan asunto toimii t�n� p�iv�n� majatalona
nimelt��n Norrbysk�rs V�rdshus. Norrbysk�rist�
on tullut kes�saari t�ynn� toimintaa ja aktiviteetteja,
jotka houkuttelevat vierailijoita l�helt� ja kaukaa.
Mielenkiintoisen kulttuurihistorian lis�ksi Norrbysk�rill�
on monia hienoja luonnonymp�rist�j�. Teollisuuden
aikakaudella l�hes kaikki maa k�ytettiin hyv�ksi.
Siksi alkuper�isest� kasvillisuudesta ei ole j�ljell�
paljoakaan. On kuitenkin kovin kiehtovaa n�hd�, kuinka
nopeasti luonto ottaa takaisin kaiken sen, mink� se aikoinaan
menetti.
Tannsk�rill�, jossa h�yl��m�
aikoinaan sijaitsi, kasvaa t�n� p�iv�n�
tihe� ja rehev� lepikko, jonka vihre�n lehdist�n
keskelt� viel�kin saattaa l�yt�� h�yl��m�n
lattiaklinkkereiden j��nn�ksi�. Tannsk�rin
ymp�ri kulkee vaatimaton vaelluspolku. Polku alkaa kirkon
luona L�nggrundsgatanin p��ss� ja sen varrella,
saaren etel�puolen niemenk�rjess� voit n�hd�
hienon, lehtomaisen pihlajametsik�n.
Kalmarnin pohjoisk�rjess� sijaitsevilla kallioilla
louhittiin ennen vanhaan kive�. L�himp�n�
vesirajaa sijaitsevat kalliot ovat koskemattomia ja siten my�s
hieno uimapaikka. Stengrundet ja Bl�grundet sijaitsevat
Norrbysk�rin saariryhm�n it�osassa. Siell�
on t�n� p�iv�n� NMKY:n toimintakeskus,
jossa j�rjestet��n mm. leirikouluja, melontaa ja
purjehdusta sek� seikkailuratoja ja kiipeilysein�. Saarten
pohjoisimmassa osassa on pieni hiekkaranta kolarkojanin eli "miilumajan"
luona. NMKY:n rakennuksien etel�puolella on hienoja nummimaita
sek� polku, joka vie alas etel�isimm�lle niemenk�rjelle
Per-Ivarsgrundetille.
Suurin osa Norrbysk�rin lehtimetsist� ovat jo
niin vanhoja, ett� ne alkavat olla biologisesti arvokkaita.
Uumajan kunnan arvokkaiden rannikkolehtimetsien inventoinnissa
Norrbysk�rilt� l�ydettiin jopa 40 hehtaaria korkeinta
luontoarvoluokkaa olevaa rannikkolehtimets��. Toinen
mielenkiintoinen seikka Norrbysk�rin saariryhm�ll�
on saarten geologia. Jos vilkaiset karttaa, niin n�et saarten
ilmiselv�n pohjois-etel�suuntautuneisuuden. Mannerj��ll�
oli sama liikesuunta sen luodessa n�m� pitkulaiset moreenisel�nteet
eli drumliinit. Sama ilmi� n�kyy Skeppsvikin
saaristossa. Samanlaisia moreeneja l�ytyy Norrbysk�rin
saarten pohjoisosien kallioiden takaa, esimerkiksi Tannsk�rilt�,
Kalmarista ja Stugusk�rilt�.
| 
