Sn�anin saaristo
Sn�anin saaristo muodostuu J�rn�sin niemimaan
ja H�rneforsin edustalla hitaasti merest� nousevista
pienist� saarista ja kareista. Saariryhm�n suurin ja
korkein saari Sn�an on my�s saariston p��saari.
Sn�an nousi merenpinnan yl�puolelle suuriin piirtein
Kristuksen syntym�n aikoihin ja se oli tuolloin yksin�inen
kari kaukana merell�. Hylkeenpyyt�j�t ja kalastajat
alkoivat k�ytt�� saaren it�puolta, nykyist�
�sterskatania, 500 vuotta my�hemmin. �sterskatanin
nummilla on mahdollista n�hd� n�iden esi-isien
j�lki�, esimerkiksi hyvin rakennettujen rakennusten
pohjia. Rakennusten pohjat ovat py�reit� kivivalleja,
joita ymp�r�iv�t yksinkertaiset asumukset. Kun
Sn�anin l�nsipuoli, V�sterskatan, oli noussut merest�,
saaren mets�st�j�t ja kalastajat perustivat suojaisan
sataman saaren it�- ja l�nsipuolen v�liss�
olevaan lahteen. �sterskatanin ja V�sterskatanin v�lisest�
notkosta voit l�yt�� vanhan sataman, joka sijaitsee
pitk�lle sis�saareen ulottuvalla suolla. Satamassa on
aittojen perustuksia ja laiturien tukia, sataman reunoilta l�ytyy
lis�ksi jatulintarha (labyrintti).
1500-luvulla satama sijaitsi �sterskatanilla ja samoihin
aikoihin tehtiin my�s kaikki jatulintarhat ja kompassiruusut
Sn�anin somerikoille.
1800-luvulla rakennettiin �sterskatanin etel�puolelle
pieni kappeli. Aina 1940-luvulle asti kalastajat pitiv�t
vuohia ja lehmi� Sn�anilla, mink� takia saari on
yh� edelleen avoin ja nummivaltainen. Varsinkin vanhan kappelin
ja rannan v�linen kasvillisuus on selke�sti kulttuurivaikutteista.
Nuori m�ntymets� on hitaasti mutta varmasti alkanut
vallata itselleen pieni� alueita saarelta. �sterskatanin
ja V�sterskatanin v�lisess� notkossa on jo yhten�ist�
m�ntymets��. Nummilla kasvaa kuusiryhmi� nk.
kuusiklooneja, jotka alkavat v�hitellen liitty� toisiinsa
ja muodostaa yhten�isi� kuusimetsi�.
Sn�anin rannoilla on sek� tyrnipensaikkoja ett�
runsaskukkaisia rantaniittyj�. Suuren saariryhm�n linnusto
on hyvin runsaslajinen. T��ll� tavataan mm. riskil�
(Cepphus grylle), tukkakoskelo (Mergus
serrator), isokoskelo (Mergus merganser),
pilkkasiipi (Melanitta fusca), haahka
(Somateria mollissima), lapasotka (Aythya
matila), merikihu (Stercorarius parasiticus)
ja karikukko (Arenaria interpres).
Koko saariryhm� on luonnonsuojelualuetta. M�kl�ppenin,
Gr�sk�rin ja Pilh�llrevetin saarilla on lintujen
suojelemiseksi m��r�tty maihinnousukielto 15.4.-15.8.
Sn�an on luokiteltu valtakunnallisesti merkitt�v�ksi
kulttuuriymp�rist�ksi.
|