Sn�anin saaristo

Sn�anin saaristo muodostuu J�rn�sin niemimaan ja H�rneforsin edustalla hitaasti merest� nousevista pienist� saarista ja kareista. Saariryhm�n suurin ja korkein saari Sn�an on my�s saariston p��saari. Sn�an nousi merenpinnan yl�puolelle suuriin piirtein Kristuksen syntym�n aikoihin ja se oli tuolloin yksin�inen kari kaukana merell�. Hylkeenpyyt�j�t ja kalastajat alkoivat k�ytt�� saaren it�puolta, nykyist� �sterskatania, 500 vuotta my�hemmin. �sterskatanin nummilla on mahdollista n�hd� n�iden esi-isien j�lki�, esimerkiksi hyvin rakennettujen rakennusten pohjia. Rakennusten pohjat ovat py�reit� kivivalleja, joita ymp�r�iv�t yksinkertaiset asumukset. Kun Sn�anin l�nsipuoli, V�sterskatan, oli noussut merest�, saaren mets�st�j�t ja kalastajat perustivat suojaisan sataman saaren it�- ja l�nsipuolen v�liss� olevaan lahteen. �sterskatanin ja V�sterskatanin v�lisest� notkosta voit l�yt�� vanhan sataman, joka sijaitsee pitk�lle sis�saareen ulottuvalla suolla. Satamassa on aittojen perustuksia ja laiturien tukia, sataman reunoilta l�ytyy lis�ksi jatulintarha (labyrintti).

1500-luvulla satama sijaitsi �sterskatanilla ja samoihin aikoihin tehtiin my�s kaikki jatulintarhat ja kompassiruusut Sn�anin somerikoille.

1800-luvulla rakennettiin �sterskatanin etel�puolelle pieni kappeli. Aina 1940-luvulle asti kalastajat pitiv�t vuohia ja lehmi� Sn�anilla, mink� takia saari on yh� edelleen avoin ja nummivaltainen. Varsinkin vanhan kappelin ja rannan v�linen kasvillisuus on selke�sti kulttuurivaikutteista. Nuori m�ntymets� on hitaasti mutta varmasti alkanut vallata itselleen pieni� alueita saarelta. �sterskatanin ja V�sterskatanin v�lisess� notkossa on jo yhten�ist� m�ntymets��. Nummilla kasvaa kuusiryhmi� nk. kuusiklooneja, jotka alkavat v�hitellen liitty� toisiinsa ja muodostaa yhten�isi� kuusimetsi�.

Sn�anin rannoilla on sek� tyrnipensaikkoja ett� runsaskukkaisia rantaniittyj�. Suuren saariryhm�n linnusto on hyvin runsaslajinen. T��ll� tavataan mm. riskil� (Cepphus grylle), tukkakoskelo (Mergus serrator), isokoskelo (Mergus merganser), pilkkasiipi (Melanitta fusca), haahka (Somateria mollissima), lapasotka (Aythya matila), merikihu (Stercorarius parasiticus) ja karikukko (Arenaria interpres).

Koko saariryhm� on luonnonsuojelualuetta. M�kl�ppenin, Gr�sk�rin ja Pilh�llrevetin saarilla on lintujen suojelemiseksi m��r�tty maihinnousukielto 15.4.-15.8.

Sn�an on luokiteltu valtakunnallisesti merkitt�v�ksi kulttuuriymp�rist�ksi.

Miten sinne p��see?

Sn�anille p��see joko omalla veneell� tai venekyydill�. Satama sijaitsee J�rnh�llanin luona saaren l�nsipuolella. Venekuljetuksen voi tilata joko KFUM Norrbysk�rilt� (NMKY), puh. (090)�123�700 tai majatalo Norrbysk�rs V�rdshusista, puh. (0930)�240�49.

Venesatamat

Ainoastaan pienet veneet p��sev�t J�rnh�llanin pieneen satamaan saaren l�nsipuolella, sill� satama on matala.

Palvelut

L�himm�t palvelut sijaitsevat Norrbysk�rill�.

Linkkej�

Uumajan kunta www.umea.se

Vinkkej�

Sn�anista vajaa 8 km ulkomerelle p�in sijaitsee yksin�inen lintusaari nimelt��n Bonden. Bondenin l�heisyydess� sijaitsevat Sydv�stbrotten ja Tuvan ovat puolestaan hienoja hyljeluotoja.