Snöanin saaristo
Snöanin saaristo muodostuu Järnäsin niemimaan
ja Hörneforsin edustalla hitaasti merestä nousevista
pienistä saarista ja kareista. Saariryhmän suurin ja
korkein saari Snöan on myös saariston pääsaari.
Snöan nousi merenpinnan yläpuolelle suuriin piirtein
Kristuksen syntymän aikoihin ja se oli tuolloin yksinäinen
kari kaukana merellä. Hylkeenpyytäjät ja kalastajat
alkoivat käyttää saaren itäpuolta, nykyistä
Österskatania, 500 vuotta myöhemmin. Österskatanin
nummilla on mahdollista nähdä näiden esi-isien
jälkiä, esimerkiksi hyvin rakennettujen rakennusten
pohjia. Rakennusten pohjat ovat pyöreitä kivivalleja,
joita ympäröivät yksinkertaiset asumukset. Kun
Snöanin länsipuoli, Västerskatan, oli noussut merestä,
saaren metsästäjät ja kalastajat perustivat suojaisan
sataman saaren itä- ja länsipuolen välissä
olevaan lahteen. Österskatanin ja Västerskatanin välisestä
notkosta voit löytää vanhan sataman, joka sijaitsee
pitkälle sisäsaareen ulottuvalla suolla. Satamassa on
aittojen perustuksia ja laiturien tukia, sataman reunoilta löytyy
lisäksi jatulintarha (labyrintti).
1500-luvulla satama sijaitsi Österskatanilla ja samoihin
aikoihin tehtiin myös kaikki jatulintarhat ja kompassiruusut
Snöanin somerikoille.
1800-luvulla rakennettiin Österskatanin eteläpuolelle
pieni kappeli. Aina 1940-luvulle asti kalastajat pitivät
vuohia ja lehmiä Snöanilla, minkä takia saari on
yhä edelleen avoin ja nummivaltainen. Varsinkin vanhan kappelin
ja rannan välinen kasvillisuus on selkeästi kulttuurivaikutteista.
Nuori mäntymetsä on hitaasti mutta varmasti alkanut
vallata itselleen pieniä alueita saarelta. Österskatanin
ja Västerskatanin välisessä notkossa on jo yhtenäistä
mäntymetsää. Nummilla kasvaa kuusiryhmiä nk.
kuusiklooneja, jotka alkavat vähitellen liittyä toisiinsa
ja muodostaa yhtenäisiä kuusimetsiä.
Snöanin rannoilla on sekä tyrnipensaikkoja että
runsaskukkaisia rantaniittyjä. Suuren saariryhmän linnusto
on hyvin runsaslajinen. Täällä tavataan mm. riskilä
(Cepphus grylle), tukkakoskelo (Mergus
serrator), isokoskelo (Mergus merganser),
pilkkasiipi (Melanitta fusca), haahka
(Somateria mollissima), lapasotka (Aythya
matila), merikihu (Stercorarius parasiticus)
ja karikukko (Arenaria interpres).
Koko saariryhmä on luonnonsuojelualuetta. Måkläppenin,
Gråskärin ja Pilhällrevetin saarilla on lintujen
suojelemiseksi määrätty maihinnousukielto 15.4.-15.8.
Snöan on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi
kulttuuriympäristöksi.
| 
